Kookos-valkosuklaakakku ja kastikeraati

Itse odotan innolla lumen tuloa - kuin pingviini Afrikassa, mutta tiedän, että tämän asian hehkuttaminen saattaa ärsyttää niitä, joita tuleva kaamosaika masentaa jo valmiiksi. Siksi päätin tarjota tässä hieman eksoottista piristystä syyspimeiden keskelle.

Valitettavasti minun on jälleen muistutettava, ettei tämä kakku synny avaamatta ensin kookospähkinää. Kun ryhdyn hommiin avaan mieluummin kerralla kaksi tai kolme, jolloin hedelmälihaa riittää ruuan lisäksi leivonnaisiin/jälkkäriin ja loput vielä mysliinkin. Itse mysli säilyy luonnollisesti pitkään, joten tuorekookoksen kanssa on hyvä sotkea erillinen, pienempi annos, joka tulee käytettyä nopeammin. Pieneksi raastettu, paahdettu kookos säilyy pikkusen paremmin, mutta ei sekään kuolematon ole, sillä elämähän on yhtä kiertokulkua - ja kärsimystä (kuten kookosta teurastettaessa saimme todeta).

Ja nyt, ennen kuin homma lähtee lapasesta ja vaivut juttujeni vuoksi lopullisesti koomanomaiseen masennustilaan, palaamme varsinaisen asian äärelle. 

KOOKOS-VALKOSUKLAAKAKKU

140 g    pähkinä-valkosuklaata

100 g    tuoretta kookosta

1 1/2 dl sokeria

100 g    voita

1 dl       jauhoja

1 tl        leivinjauhetta

1/2 tl    ruokasoodaa

4           munaa (keltuaiset ja valkuaiset eroteltuina)

• Sulata suklaa vesihauteessa. Huomaat tässä vaiheessa, että pähkinät vaikuttavat aika isoilta kokkareilta, mutta ei haittaa, ne antavat kakkuun mukavasti rouskittavaa. 

• Poista kattila kuumasta, lisää siihen voi ja sekoita hyvin.

• Lisää seuraavaksi keltuaiset yksitellen, edelleenkin hyvin sekoittaen ja sen jälkeen jauhot (joissa mukana sooda ja leivinjauhe), raastettu kookos ja sokeri.

• Kääntele lopuksi taikinan joukkoon vaahdoksi vatkatut valkuaiset ja kaada se voideltuun, kevyesti jauhotettuun vuokaan. Paista uunissa 150 asteessa n. 40 minuuttia.

Olen normaalisti käyttänyt tähän sitä "vanhanaikaista" kuivakakkuvuokaa, mutta nyt lämäsin taikinan leipävuokaan - saadakseni vain todeta, että hyi kun tuli ruma kakku! Ja koska kuvaaja, ja/tai kokki, on niin huono (yksi ja sama henkilö, niin ettei voi edes syyttää ketään toista), näyttää kakku kuvassa käntyltä. Mutta tämänkertaisesta kakun rumuudesta huolimatta voit uskoa, että hyvää se on aina: niin muhevaa ja mehevää, etten malttanut odottaa jäähtymistä ja lisäsin kastikkeen sen päälle liian aikaisin - mikä ei tietenkään yhtään parantanut kuvan laatua. No hui hai, syötäväksihän se on tehty!

Halusin kokeilla kolmea, eri tavalla maustettua valkosuklaakastiketta kakulle kaveriksi ja antaa sitten eri versiot makuraadin arvioitavaksi. (Seuraavat määrät tulevat jokaiseen versioon erikseen, ettei lopu kesken;)



VALKOSUKLAAKASTIKE KOLMELLA TAPAA

100 g valkosuklaata (ei pähkinöitä;)

1 dl    kuohukermaa

• Sulata suklaa vesihauteessa ja valuta nopeasti kiehauttamasi kerma ohuena norona suklaaseen. Sekoita koko ajan hyvin. Mausta kastike.

Eri lailla maustetut versiot:

1. Alkoholiton appelsiinikastike, jolloin kerman jälkeen lisätään 1/2 dl appelsiinimehua ja 1/2 dl raastettua kookosta.

2. Cointreau-kastike, jolloin lisätään 1/2 dl Cointreau-likööriä.

3. Piña Colada -kastike, jolloin sekaan lirautetaan 1/2 dl Piña Colada -likööriä.

Kysyt ehkä, että miksi kastike? Siksi että tykkään itse syödä jälkiruuaksi kakkua kylmän tai lämpimän kastikkeen, ja kahvin kera. Tässä tapauksessa oli siis kyseessä se kuuma kakku viileällä soossilla, ja huh kun oli hyvää... ja seuraava palanen toisella kastikkeella... ja sitä seuraava palanen kolmannella versiolla...  

Ja koska makuraati ei saanut maistelun ohessa mumistua muuta kuin "Hyvää!", jää minun tehtäväkseni (miksi kaiken joutuu aina tekemään itse!) antaa tässä jonkinlainen arvio soosseista.

Alkoholiton kastike

• reipas
• rustiikkinen
• suutuntuma hyvä
• raikas, sitruksinen jälkipotku

Cointreau-kastike

• sileä
• rohkea - jopa tuhma
• "vie mut kotiin" -jälkimaku

Piña Colada -kastike

• pehmeä kuin suudelma
• varressa lambadaa
• viipyilevä, "kieriskellään rannalla" -kokonaisuus