Kanelikahvi

Minulla on riippuvuus… tai siis, tietenkin niitä on enemmän kuin yksi, mutta nyt puhutaan kanelikahvista. En kylläkään ymmärrä, miksi puran täällä vapaaehtoisesti sydäntäni, sillä en missään nimessä halua päästä eroon tästä riippuvuudesta – enkä sen puolen niistä muistakaan. No mutta... jälleen kerran jouduimme noidankehään, joka saa sinut ihmettelemään miksi hitossa tällä yhdellä ihmisellä yleensä on ruokablogi... joka kaiken lisäksi alkaa yhä enemmän muistuttaa juomablogia…

Hei haloo, sieltä blogin ylälaidasta löytyy (useimmiten) kauniin kuvan lisäksi myös blogin nimi! Tosin minun sivuillani nimi on kirjoitettuna niin harmaalla, että jos olet likinäköinen, sinulla on harmaa- tai viherkaihi tai olet muuten vain tonttu, saattaa se jäädä huomaamatta. Mutta minäpä autan sinua. Siellä lukee Kokki liemessä, ja tuon nimen pitäisi selventää sinulle, miksi minulla on ruokablogi, joka toisinaan muistuttaa juomablogia. No niin, sana kokki on tietenkin kaikille tuttu, onhan se nykyään menevien ja julkisuuden parrasvaloissa paistattelevien, rahaa kuin marisätkää käärivien miesten ja naisten muotiammatti. Itse käytän blogissani itsepäisesti samaa termiä, vaikka julkisuudesta eikä rahasta ole tietoakaan. Se tuo nimittäin mieleen kaikenlaisia mukavia  assosiaatioita. Ajatellaanpa esimerkiksi sanan englanninkielistä käännöstä, joka saattaa viedä mielikuvat jopa suuriin löytöretkiinkin, vaikka Jamesille nyt kävikin hieman huonosti ja hän joutui lopulta ihmissyöjäkeittäjän pataan. 

Sana liemi on puolestaan siitä vekkuli termi, että se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Minun blogini nimessä se ei kylläkään viittaa hienoihin, sileisiin ranskalaisen keittiön saavutuksiin, sillä minun keittiössäni ei ainakaan ruoka ole sileää, vaikka se kuinka tarjoiltaisiin posliinilla. No niin, jos edustat sitä hieman älykkäämpää lukijakuntaa ehditkin jo asioiden edelle, ja tajusit mistä on kysymys: iloliemestä tietenkin! Sillä ruoka ja juoma (enkä tarkoita tässä maitoa, enkä varsinkaan piimää) ovat tärkeimmistä nautinnoistamme toisella ja kolmannella sijalla. Ja juuri tästä syystä olenkin sitä mieltä, että kaikista kokkiohjelmista – jo taivaallisten viinitarhojen ääreen siirtyneen – Keith Floydin Kauhamatkaaja on ollut kaikkien aikojen paras sarja. Onneksi hänen hommanaan ei ollut havainnollistaa sitä elämän tärkeintä nautintoa, mutta ruokaa ja varsinkin hyvää juomaa hän osasi ylistää verrattomalla tavalla. Eikä tuo tietenkään mikään ihme olekaan, sillä britit eivät tunnetusti ole koskaan sylkeneet lasiin, eivätkä pulloon. Ja niinpä kysymyksestä Kuulepas kelpo kaveri, haluat varmaankin lämmintä maitoa vodkaasi, etkö haluakin? on tietenkin syntynyt juoma nimeltä Kuuma ryssä. Mitä? Olet kuullut vain Valkoisesta ryssästä?! No salli minun siinä tapauksessa valaista sinulle, etteivät ne suinkaan ole kaikki valkoisia, eivät lähimainkaan. Mutta kuumia ne kyllä ovat! Ja mustat ryssät ovat tietenkin oma lukunsa, vaikka edustavatkin siellä vähemmistöä.

Tuo hieman epätodellinen mielentila, josta nyt puhumme, kohottaa luovuuden kokatessa kertakaikkisen uusiin sfääreihin. Eikä siis ihme, että on syntynyt sellainen sana kuin iloliemi. Toisaalta, kuten monet meistä tietävät, myös joutua liemeen saattaa silloin tällöin tuntua hyvinkin todelliselta – varsinkin jos on päätynyt hämmentelemään soppaa vieraaseen keittiöön.

Ai niin, se kanelikahvi…

Iso mukillinen kahvia, siihen riittävästi maitoa, yksi stevia ja päälle roiskitaan runsaasti sokeri-kanelisekoitusta (fifty-fifty), jonka olet tietenkin jo aikaisemmin tehnyt erilliseen astiaan (HUOM! ehdottomasti ceyloninkanelia, jos käytät enemmän!). Ja tiedätkö mikä tässä kahvissa on parasta? No se niljakkaanpehmeä makeahko mömmö, jonka saat viimeiseksi kaivaa mukin pohjalta. Muistutan sinua tässä saman tien, että yök (viitaten kanssaihmisen makumieltymyksiin) on erittäin epäkohtelias ja etenkin sivistymätön ilmaisu.

Ihmettelet varmaankin nyt, että mihinkäs se iloliemi jäi? Höh, miksi sinä minua oikein kuvittelet! Minä juon tätä aina kolme mukillista – aamulla! Mutta tarkemmin ajatellen… jos olet oikein britti saattaisi siihen kyllä lämmin maitokin sopia. Ja jos olet tosiryssä… no niin no, siinä tapauksessa vodka kuuluu ilman muuta juoman peruselementteihin.

Ja lopuksi, kysymykseesi Miksi tällä ihmisellä yleensäkin on ruokablogi? en kerta kaikkiaan osaa antaa minkäänlaista vastausta.